Uutinen

Viivakoodissa tieto matkaa tavaran mukana

Mies skannaa laatikkoa rekassa
Lavojen ja kollien merkitsemiseen käytetään laajasti kansainvälisiin GS1-standardeihin perustuvia lava- ja kollilappuja. Suomessa sovellettava merkintäohjeistus on laadittu yhteistyössä kaupan, teollisuuden ja logistiikkayritysten kanssa.

Logististen yksiköiden tunnisteet mahdollistavat tiedon automaattisen rekisteröinnin ja seurannan niiden koko elinkaaren ajan. Kuljetusyksikön yksilöivänä tunnisteena toimii viivakoodiin tallennettu sarjanumero SSCC-koodi (Serial Shipping Container Code) ja lisäksi sille tallennetaan muitakin tietoja, esimerkiksi erätieto tai sisällön määrä.

Kuljetusketjuun syntyy uudenlaisiin liiketoimintamalleihin perustuvia yrityksiä ja erityisesti niin kutsutun ”viimeisen mailin” jakeluun kaivataan toimivia ratkaisuja. Myös perinteiset kuljetusyritykset tarjoavat laajan kirjon innovatiivisia lisäpalveluita. Luonnollista on, että myös kollilappuihin ja pakettikortteihin haluttaisiin lisätä näitä koskevaa informaatiota. Kollilapun fyysistä kokoa kasvattamatta ei sille kuitenkaan nykyistä enempää tietoa sovi.

Kuljetukset varmistettava myös poikkeusolosuhteissa

Digitalisaatio poistaa paperiset dokumentit kuten rahtikirjat ja niiden sijaan kuljetusyksikköä koskevat tiedot siirretään sähköisesti toimijoiden kesken. Tavoitteena on lisätä tehokkuutta, saavuttaa kustannussäästöjä ja yhä useammin vähentää päästöjä.

Kaikilla ketjun osapuolilla ei kuitenkaan ole valmiuksia vastaanottaa sähköistä tietoa ja erilaisissa häiriötilanteissa yhteydet kuljetustenohjausjärjestelmiin voivat lakata toimimasta. Tällöinkin kuljetus tulisi pystyä hoitamaan sujuvasti eteenpäin. Poikkeustilanteiden hallintaa helpottaisi, jos kuljettamiseen tarvittavat minimitiedot, esimerkiksi toimitusosoite ja tieto tilatuista lisäpalveluista, löytyisivät lähetykseen kiinnitetystä kollilapusta ja mielellään koneluettavassa muodossa.

Kehittyneemmät tunnisteet yleistymässä

Kuljetusyksikön merkintään käytettävään viivakoodiin (GS1-128) ei kuitenkaan olennaisesti nykyistä enempää tietoa voida koodata, sillä sen koko kasvaa nopeasti liian suureksi. Siksi kuljetusyritykset ovat viime aikoina kiinnostuneet mahdollisuudesta lisätä lavalapulle kaksiulotteinen (2D) eli matriisiviivakoodi. Sille voi helposti tallentaa moninkertaisen määrän tietoa perinteisiin koodeihin verrattuna. Mikä parasta, koodi toimii tarvittaessa vaikkapa tavallisella matkapuhelimella luettavana linkkinä yksikköä koskeviin lisätietoihin. GS1-standardit sisältävät hyvän ohjeistuksen 2D-koodin hyödyntämiseen logistisissa merkinnöissä.

Verkkokauppa kasvattaa pakettitoimituksia

Voimakkaasti kasvanut verkkokauppa on lisännyt toimitettavien pakettien määrää ja koronaepidemia on kiihdyttänyt tätä kehitystä entisestään. Ajankohtainen, monia askarruttava haaste ovat pieniarvoiset, aiemmin arvonlisäverovapaat lähetykset. Nämä niin kutsutut Kiina-paketit tulevat vuoden 2021 alusta arvonlisäverotuksen piiriin. Tämä uhkaa ruuhkauttaa EU:n ulkopuolelta tulevien pakettien toimitukset pahoin, ellei arvonlisäveroa makseta jo verkkokaupassa ja tullausta tehdä ennen kuin tavara saapuu maahan.

Paketti, josta verot on asianmukaisesti tilitetty, pitää helposti pystyä tunnistamaan, jottei sitä tarvitse pysäyttää rajalla. Aidosti yksilöivälle ja globaaleihin standardeihin perustuvalle pakettien tunnisteelle onkin ilmeinen tarve. Tähänkin tarkoitukseen soveltuisi erinomaisesti suuremmille kuljetusyksiköille käytettävä SSCC-koodi. Sen avulla tilaaja ja kuljetusketjun eri osapuolet voivat seurata ja jäljittää paketin toimituksen etenemistä ja tarpeen vaatiessa myös sen palautusta kuluttajalta takaisin lähettäjälle.

Laadukkaat ja globaaleihin standardeihin perustuvat logistiset merkinnät ovat myös sähköisessä logistiikkaketjussa tae sujuvaan toimitukseen olipa kyse lavatavarasta tai pienestä kuluttajapaketista.

Kun kolliositelappuun lisätään 2D-viivakoodi, voidaan muun muassa osoitteet ja toimitusohjeet koodata koneluettavaan muotoon. Kuljettamiseen tarvittavat tiedot kulkevat tavaran mukana ja ovat käytettävissä myös silloin, kun taustajärjestelmiin ei ole pääsyä.

Asiantuntija-artikkelin kirjoittaja Toimi-Pekka Juha toimii GS1:n kehityspäällikkönä.